HALUATKO OLLA OMAN ELÄMÄSI OHJAIMISSA?

dominik-stotter-382483.jpg
 

Arvellaan että vuoteen 2020 mennessä 50 biljoonaan laitetta on kytketty internetin piiriin. Puhutaan älyesineiden internetistä eli IoT:stä (Internet of Things), jonka avulla erilaiset laitteet pystyvät keskustelemaan keskenään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi että saunan kiuas napsahtaa päälle, kun se havaitsee saunojan lähestyvän tai että auton sensorit ja tutkat tarkkailevat auton ja sitä ympäröivän liikenteen tapahtumia ja reagoivat itse muuttuneisiin tilanteisiin. Vaikka kehitys ei olisikaan ihan niin nopeaa kuin ennustetaan, on kuitenkin tosiasia että teko- eli keinoäly kaappaa elämäämme yhä hurjemmin valtaansa. Tekoälynä pidetään tietokonetta tai ohjelmaa, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin eli ihmismäiseen ajatteluun.

Tämän muutoksen kourissa on olennaista kehittää myös ihmisen omia tietoisuustaitoja ja verkkokytkentöjä, niin ettemme päätyisi olemaan kuin tahdoton kuski elämämme ratin takana tai kuin holtiton lastu elämän laineilla. Tietoisuustaitoja voisi verrata gps- eli navigointitaitoihin (gps=global positioning system eli maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä). Gps-satelliitit kiertävät maapalloa ympäri omia kiertoratojaan pitkin ja lähettävät paikannustietoa maahan.

Pystyäksemme paremmin sukkuloimaan elämämme liikenteessä, meillä pitää olla yhteys omaan paikannussignaaliimme, toiminnanohjausjärjestelmäämme ja elämää ylläpitävään älyverkkoon. Hengitys tarjoutuu sukkulaksi kaikkien elämän sovellusten välille. Se kulkee satelliitin lailla omalla kiertoradallaan ja lähettää signaaleja sisällemme eli kaikuluotaa meitä kysyen olemmeko kotona kehossamme eli tietoisesti läsnä elämässämme.

Vain tässä läsnäolon tilassa voimme olla yhteydessä omaan intuitioomme, omaan toiminnanohjausjärjestelmäämme ja aitoyhtedessä toisiin. Hengitys verkostoi myös kehomme sisäiset osaset tai sovellukset yhteen ja liittää meidät osaksi taustalla olevaa ja kaikenkattavaa tietoisuuskenttää. Kosmisesta mikroaaltosäteilystä koostuva tietoisuuskenttä on juotoksena kaikkien elämän ilmiöiden ja systeemien taustalla, sisällä ja väleissä - aina atominosatekijöiden väleistä planeettojen välisiin tiloihin ja hengityksen taukotiloihin. 

Jotta paikannuskykymme olisi kirkasta ja tarkkaa, on raivattava esteet selkeän näkemisen tieltä. Teräväpiirtoista tietoisuutta haittaavia esteitä ovat muun muassa negatiivinen elämänkertymä, liiallinen kiire ja stressi, sairaudet,  vähäinen uni, moneen asiaan samaan aikaan keskittyminen ja alitajuntaan kertyneet tukahtuneet tunteet. Vihaa, syyllisyyttä, häpeää ja pelkoja löytyy jokaisen meistä varastosta varmuudella - emme ole vain monta kertaa näistä kantamuksista tietoisia. Minkä taakseen jättää, sen kanssa elää tätä päivää.

Hengitys ei voi korvata vähäistä unta eikä syrjäyttää stressiä, mutta se pystyy etsiytymään tunnetakkujen ja elämän synnyttämän kuonan äärelle sekä liennyttämään ja purkamaan niitä auki. Hengitys on sytytyslanka tunteiden nitroglyseriiniin eli räjähdysherkkään ainekseen.  Hengityksellä voidaan kaikuluodata tunnetukoksia, tuoda niistä tieto pintaan ja purkamisen piiriin. Hengitys on yleisavain, joka sopii kaikkiin tunnelukkoihin, koska se on elänyt läpi myös niiden muodostumisen. Sillä on niistä muistijälki, jonka luo se etsiytyy uudelleen. Se on elämän tukosten etsin ja laukaisin samanaikaisesti. 

Tukosten purkamisen jälkeen elämämme virtaa vuolaammin ja iloisemmin. Elämän perimmäinen tarkoitus on virrata, ei olla telkien ja suojamuurien takana. Hengityksen vapaa virtaus on elämän vapaan virran ehdoton edellytys.

Hengitys on varsinainen monitoimityökalu. Ollen muurauslaasti kehon, mielen ja tunteiden välillä, sillä on vaikutusmahdollisuus niihin kaikkiin. Hengitys on myös sukellusvene alitajuisen mielen puolelle eli sillä on kulkukortti kellarimme salaisiin sopukoihin.  Myöskään aika- ja tilamatkailu ja aistien tuolle puolen kulkeminen eivät tuota sille hankaluutta. Hengitys kutoo aikaa ja elämän kudosta hetki hetkeltä eteenpäin.

Hengitys sukkuloi sujuvasti kehomme sisäisyyden ja ulkoisuuden välillä kytkien niiden maailmat toisiinsa aistiporttien välittämän tiedon kautta. Koemme uuden aisti-informaation ja jo arkistoissamme olevan tietokannan synteesin kehokodissamme omannäköisenämme elämänä. Juuri sellaisena elämän elokuvana kuin oma historiamme sen itse kullekin filmatisoi.

Koska hengitämme samalla maan kamaralla samaa ilmaa muiden hengittäjien kanssa, verkostoi hengitys meidät toinen toisiimme ilmamolekyylien välityksellä. Ensin meidän on kuitenkin opittava tuntemaan itsemme, jotta voimme tuntea itsemme tuntevan toisia. Jos oikein herkeämme kuuntelemaan, voimme omassa kehossamme hengityksemme kautta aistia, mitä toiselle kuuluu. Riittää kun kytkeytyy kiinni omaan hengitykseensä ja antaa sen kytkeytyä omalla tavallaan toisen hengitykseen ja kuulumisiin.  Sanoja ei siihen välttämättä tarvita – hiljaisuus voi vaeltaa välissä.

Samalla tavalla kuin astia antaa vedelle muodon, myös keho antaa hengitykselle muodon. Kehon kokonaisvaltainen tila vaikuttaa hengityksen laatuun. Jäykkä ja jännittynyt keho jähmettää myös hengityksen. Keho on jännittynyt voidakseen pitää ei-halutut tunteet jäätyneessä tilassa. Se on sinällään toiminut hyvin tarkoituksenmukaisesti. Se ei kuitenkaan tue elämän perimmäistä luontoa, virtaavuutta ja eläväisyyttä.

Hyvä uutinen on, että jäykkyyksistä ja jähmeyksistä voi hankkiutua eroon. Hengityksellä voidaan vaikuttaa kehon tilaan ja samalla siihen itseensä. Kantamusten purkaminen keventää, kirkastaa näkökykyä ja tuo kohti eheyttä.

Elämän tapahtumiin voi sairastua – jo heti ensimmäiseen, eli syntymään. Hengitys on voinut lähteä vinoutumaan jo heti ensimmäisestä sisään otetusta henkäyksestä tai varhaislapsuuden ensimmäisistä kokemusvuosista. Jokaisella meistä on kuitenkin oma erityinen hengitysvakiomme, joka on mahdollisuus löytää uudelleen, virittää tai kalibroida takaisin – käyttäen siihen itse hengitystä.  Matkaan ei tarvita tekniikoita eikä uuden oppimista – pikemminkin vanhasta pois kulkemista ja entisestä kantamuksesta luopumista. Hengityksellä on itselleen omat käyttöohjeet. Meidän ei tarvitse muuta kuin purkaa esteet sen vapaan virtauksen tieltä ja antaa sille sen jälkeen toimilupa ja -valtuudet.

Hengitys on polku, jolla pääsee syvälle itseensä, aina solutasolle saakka. Hengitys on linkki, jolla pääsee yhteyteen toisaalta myös ylöspäin, itse hengityksen hengitykseen, maailmankaikkeuden maestroon ja pääkoodaajaan. Hengitys on Hengen ottoa sisään ja laskua ulos – elämän mittaisella matkalla.

Hengitys on lautturi elämän ensimmäisen ja viimeisen henkäyksen välillä huokaisten meidät lopuksi kohti uutta ja tuntematonta kiertorataa, jossa tämän maailman hengittämisen lait eivät enää päde. Mutta sitä ennen – kannattaa elää täysin palkein! Kun elämän hönkäputki on auki, elämän liekit pääsevät roihuamaan iloisina ja vapaina.

Tietoisuus on hengityksen koti ja kasvattaja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää tietoisuutta eli poistaa esteitä sen näkemisen tieltä.  Ilman tietoisuutta hengitys on vain kehon mekaanista toimintaa. Se pitää kyllä yllä kehon elämää, mutta ei tee hengittäjästään eläväistä eikä valveutunutta. Hengitys ja hengittäjä eivät ole tuolloin pariutuneet, vaan kulkevat käsi kädettä toisistaan erillään. Kun hengittäjä ja hengitys sen sijaan liittoutuvat, ne saapuvat samaan kotiin ja tästä liitosta käsin syntyy elävä ja elämän virtauksessa kiinni oleva ja itsensä makuinen ihminen. Tästä tilasta käsin ei edes taivas ole ihmisenä ja sieluna kehittymisen kattona.

Hengitys kolkuttelee tietoisuutemme ovella. Se toivoo pääsevänsä sisälle, jotta voisi auttaa meitä löytämään yhteyden takaisin itseemme, toisiin hengittäjiin ja hengityksen Henkeen. Tehtäväksemme jää vain avata ovi ja antaa hengityksen johdattaa meidät löytömatkalle kohti eheyttämme. Avaimet ovat omissa käsissämme, omassa hengityksessämme.

 
Raija Laaksonen